Kuntataloudesta

Kuntasektori velkaantuu vuosi vuodelta vauhdikkaammin. Eniten tähän tilanteeseen ovat vaikuttaneet Kuntaliiton mukaan investointipaineet sekä jatkuvasti kasvavat lakivelvoitteiset tehtävät, joita kunnille valtiolta määrätään. Kuopiossa velkaa / asukas oli vuonna 2011 1765 EUR / asukas ja vuonna 2019 3313,95 EUR / asukas. Tämä on hyvä meidän päättäjien pitää mielessä – kaupunkikuva ei rakennu tyhjästä ja on mitä painavin velvollisuutemme huolehtia siitä, että nostettu velka tulee myös maksettua takaisin. Vaikka lainan otto on ollut edullista jo tovin, on rakenteelliselle alijäämälle tehtävä jotain, jotta olisi mistä maksaa takaksin. Olemme suurten rakenteellisten muutosten äärellä ja nyt on syytä pitää pää kylmänä.

Kuntien lakisääteisten tehtävien kasvu kestämättömällä polulla

“Julkinen talous ei kestä kuntien tehtävien jatkuvaa lisäämistä. Tehtävien ja velvoitteiden vähentämi- sen sijasta olisikin tarpeen varmistaa, ettei niitä enää lisättäisi. Vähintäänkin olisi välttämätöntä jo ennen poliittisia linjauksia mahdollisista uusista palveluista arvioida realistisesti niiden kustannus- vaikutukset ja kestävyys julkisen talouden kannalta. Lakisääteiseksi kerran määritellyn tehtävän poistaminen on todettu hyvin vaikeaksi.” Todetaan Sipilän hallituksen Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen -selvityksen toimenpideohjelman seurannan loppuraportissa . Voidaankin sitten miettiä, miten suhtautua vaikkapa tähän 2. asteen pakollisuuteen ja kuntien taloudelliseen itsemääräämisoikeuteen.

Toisaalla hyvinvointialueiden tulo valuttaa ison osan kunnan lakisääteisistä velvotteista huspois. Sosiaali- ja terveyspuolen menot ovat suomalaisessa kunnassa suurin menoerä, erikoissairaanhoito suurimpana osa piirakkaa. Tämä laittaa kunnat melkoisen rakenneuudistuksen eteen – koko organisaatio on mietittävä uudelleen ja katsottava rehellisesti sitä, mikä on tulevaisuuden kunta? Se on sivistys- ja hyvinvointiyhteisö ja Kuopiossakin suurimpia lautakuntia sekä budjettia käyttäviä alueita ovat kasvun- ja oppimisen lautakunta sekä hyvinvoinnin edistämisen lautakunnat. (Hyvikseen pitäisi muuten lisätä lähidemokratiaa ja elinkeinoelämää👍 valikoimiin)

Korona käänsi kuntien tulokset plussalle

Kuopiossa rakenteellinen alijäämä on yli 10 mEUR. Ja silti teimme tulosta vuonna 2020 melkein 20 mEUR. Ja sama trendi on ollut suurimmassa osassa Suomen kuntia. Valtio ylikompensoi lainarahalla kuntien taloutta ja me kuntapäättäjät olemme tiukan paikan edessä – miten selvittää säästöpaineet, kun tulos näyttää iloista plussaa? Onneksi Kuopiossa oltiin hieman ennalta viisaita ja täällä päätettiin jo vuoden 2021 talousarviokeskustelun ohessa aloittaa palvelutarveselvitys, jonka tarkoituksena on. edistää palvelujen päällekkäisyyksien poistoa ja tarjota ratkaisuja siihen, miten kaupungin palveluita voidaan tarjota asiakaslähtöisesti niin, että tarjotut palvelut oikeasti täyttävät tarpeensa. Ja toki samassa on hyvä käydä läpi organisaatiota muutenkin. On siinä kaupungin johdolla tekemistä, mutta toivottavasti työ helpottaa seuraavan valtuuston strategiatyötä ja tulevaisuuden budjetointia.

Verotuotot tulopuolella, palkat menopuolella

Ja tämä otsikko kertoo paljon oleellista kuntien kestämättömästä tilanteesta. Kuntien menoista noin 20,9 mEUR meni palkkoihin, investointeihin laitettiin 5,4mEUR ja 22,9 mEUR tuli verotuotoista. Kunta on paisuttanut itsensä liian suureksi kokonaisuudeksi, joka meinaa haksaahtaa samaan temppuun kuin videon käärme ja syö itse itsensä.

Onkin tärkeää, että kunnissa ymmärretaan kilpailun ja markkinatalouden vapauttava voima – terve kilpailu luo laadukasta palveluntarjontaa, jota voidaan hyödyntää kuntalaisten eduksi. On olemassa luontaisia monopoleja, joihin edes kaltaiseni markkinavoimiin uskova liberaali kajoaisi, mutta muutoin meidän on oltava avoimia kilpailun kautta laajennettavalle palveluntarjonnalle. Meidän ei tule syödä sisäämme kaikkea sitä palveluntarjontaa, jota voisimme kilpailuttaa ulkopuolelta. Emme voi hintakilpailla itsemme kanssa ja raha ei muuksi muutu, vaikka sitä momentilta momentille siirreltäisiinkin, eikä työn tuottavuus nouse itseään isommaksi, jos palvelu tuotetaan vain itseä varten.

Tarvitsemme eteenpäin katsovaa ajattelua ja rohkeutta tehdä tarpeellisia päätöksiä niin, että rakenteemme kestävät muutokset tukien yhteisöämme. Vastuullinen taloudenpito ei ole kaupunkilaisen pahin vihollinen vaan rakas ystävä. Jotta voimme ylläpitää meille tärkeitä peruspalveluja jatkossakin, on meidän osattava karsia ylimääräisestä jaa miettiä, mikä on oleellista ja miten voisimme kokonaistaloudellisesti ratkaista palvelujen kannattavuuden solmuja niin, ettei laatu kärsi. Yhden ehdotuksen tästä on tehnyt Suomen Yrittäjät, joiden ehdotuslistaan voit tutustua hieman tarkemmin täältä.

Ja nyt nukkumaan – tämä blogi oli tulossa ulos mielestä, eikä antanut mennä unille. Välillä näinkin 🤩

Osallistu keskusteluun padlet-seinällä 👉 https://padlet.com/miiaef/blogit

Optimistisen markkinamyönteisesti tervehtien,

Miia Eskelinen-Fingerroos

Kirjoittaja on kokoomuslainen arjen anarkisti, Kuopion kaupunginhallituksen jäsen, lähidemokratiaintoilija ja vapauden suuri rakastaja

Jaa kirjoitus:

leave a comment