SCRUM-kunta

SCRUM-kunta

Kuntien kehitys on hidasta ja pitkäjänteistä hommaa. Demokratia takaa sen, että mitään liian nopeita liikkeitä ei päästä tekemään – niin hyvässä kuin pahassakaan. Olen monesti miettinyt puolueiden merkitystä kuntapolitiikassa ja kyllä ne paikkansa pitävät ennalta-arvattavuuden takaamiseksi. Kuitenkin on monta asiaa, joissa valta-asetelmat tuovat ylimääräistä sumua itse asian päälle ja vievät huomion itse asiasta. Joskus voidaan jopa yliarvottaa kompromisseja, jolloin tärkeitä keskusteluja jää turhaan taka-alalle.

Kuopiossa yhteistyö on toiminut kuitenkin hyvin ja tätä arvokasta toimintakulttuuria voisi hyödyntää kunnan ketterän kehityksen kokeiluissa.

Kunnan tarkoitus on ennen kaikkea taata mahdollisuuksien tasa-arvo meille kaikille jokapäiväisessä arjessamme ja siksi onkin mietittävä miten voimme tämän palveluntuottajan pitää pystyssä tulevaisuudessakin.

Ketterän kokeilun kulttuuri

Olen pitkään leikitellyt ajatuksella, millainen olisi kuntamme palvelu- ja prosessisalkku siinä kohtaa, jos saisimme innovatiiviset start-up -yrittäjät rikkomaan rakenteet ja rakentamaan ne uudelleen palvelemaan tarkoitusta. Projekti tehtäisiin SCRUM-metodia noudattaen sprintteinä, jonka sisällä tuotetaan “valmiin” määritelmän täyttävä, käyttökelpoinen ja potentiaalisesti julkaisukelpoinen tuoteversio” (Wikipedia) Prosessi kerrallaan. Aika mielenkiintoinen ajatusprosessi, eikö?

Kunnat ovat paisuneet suunnattomiksi kokonaisuuksiksi, joiden in-house -yritykset ovat myös markkinahäirikköjä. Vaikka tämä ei tietenkään niiden tarkoitus ole ja voidaan monellakin tapaa perustella tarve in-house -yhtiöille. Mutta vaihtoehtojakin on. Meidän julkisen sektorimme paisuminen on aiheuttanut kestäväksi ainoastaan alijäämän.

Uskallan epäillä, että hyvinvointialueuudistuksesta ei tätä rakenteellista epäsuhtaa ole korjaamaan vaan pahasti näyttää sille, että päin vastoin – kulut tulevat kasvamaan ja palveluiden taso heikkenemään.

Tulosyksiköiden välinen budjetointi

Minua on myös kiehtonut jo pidemmän aikaa ajatus siitä, miten voisimme kuntapuolella hyödyntää joidenkin suuryritysten hyödyntämää strategiaa, jossa uudet innovaatiot irrotetaan täysin erillisiksi toimintayksiköikseen, tytäryhtiöiksi, jotka toimivat omalla budjetillaan ja joko lähtevät lentoon tai fail-fast -periaatteen mukaan ajetaan alas, jos ei homma lähde tulille sovittuun aikamäärään mennessä. Jos lähtee, jatkaa uusi yritys lentoaan omana kokonaisuutenaan, joka toimii omillaan.

Kunnassa suurin osa palveluista on lakisääteisiä, joten yksi yhteen -yhtälö tämä ei ole, mutta mielenkiintoinen ajatusleikki, jota olen pyöritellyt päässäni. Miten kannustaa tulosyksiköitä taloudelliseen tehokkuuteen, laadun kärsimättä?

Ketterät kilpailutukset ovat helppo vastaus, mutta monesti suuret massat on toimitusvarmuuden takia taattaava Puitesopimusjärjestelyillä. Näihin on kuitenkin luotava joustoja, jotta kunta suurena asiakkaana ei jumiuta palvelun tuotantoa tai toisaalta aja toimijaa alisuoriutumaan laadussa. Tämä haastaa meidät ajattelemaan palveluntuotannon uudella tavalla.

Vastavirtaan kulkijoitakin on. Mielenkiinnolla seuraan Mäntsälän kokeilua ottaa koko ateriapalvelu omaan hallintaansa.

Ihmisen kokoinen kaupunki kilpailuvaltteja pullollaan

Olin tänään moderoimassa keskustelua, jossa käytiin keskustelua Helsingin kaupunkipolitiikasta ja sen ajankohtaisista asioista – aiheet olivat hyvin samanlaisia kuin meillä täällä Kuopiossa. Tämä yllätti minut ja toi oikeastaan aika hyvän perspektiivin asioihin. Meillä on täällä oikeasti aika hiton hyvä tilanne kehityksen näkökulmasta.

Koska meillä on ketterät verkostot, uudistushaluinen draivi ja kasvun nälkä, meillä voisi olla rohkeutta toteuttaakin joku hullu kokeilu. Meillä on talousarvion toimintasuunnitelmassa palveluverkoston tarkastelu sovittuna toimenpiteenä. Tarkasteluun tulee osallistaa myös sidosryhmiä ja varsinkin elinkeinoelämää laajasti. Tässä työssä voitaisiin hyödyntää vaikkapa jotain SCRUM-pohjaista ajatusleikkiä, jossa kunta raadellaan paloiksi. Koska miksipä ei?

Tarvitsemme uusia tapoja nähdä kunta ja sen palveluntarjonta. Ei pelätä hullujakaan ajatuksia, koska muutos alkaa hulluista visioista.

Propellihattuterveisin kovaa ja korkealta,

Miia Eskelinen-Fingerroos

Ps. Mielenkiintoinen ajattelija byrokratianvastaisuuden taistelija on Gary Hamel. Voit aloittaa tutustumisen vaikka tästä

Kirjoittaja on kokoomuslainen arjen anarkisti, Kuopion kaupunginhallituksen jäsen, lähidemokratiaintoilija ja vapauden suuri rakastaja

Jaa kirjoitus:

leave a comment