• Home
  • Sosiaaliset investoinnit ja jalkapallostadion
jalkapallostadion-sosiaaliset-investoinnit

Sosiaaliset investoinnit ja jalkapallostadion

Olen lähiaikoina tutkinut hieman sosiaalisen investoinnin käsitettä. Oikeastaan tämä pohdinta lähti siitä liikkeelle, kun mietin jalkapallostadionin tulevaisuutta jonkun vaalikoneeen jälkimainingeissa ja yritän kovasti päättää mitä mieltä olen asiasta.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvottaminen

Liike-elämässä selkeä ja melko käytetty investointien mittari on simppeli ROI, eli Return On Investment, suomeksi sijoitetun pääoman tuotto. Tällä tarkoitetaan yleisesti ottaen sitä, että jos nyt sijoitan tähän X määrän henkilötyötä ja Y määrän euroja niin millaista tuotto-odotusta sopii odottaa vaikkapa markkinoinnilta ja millä aikavälillä. Mittareita on toki monia, mutta perusperiaate on sinällään simppeli.

Kun puhutaan “sosiaalisesta investoinnista” käytetään kirjainjoukkoa SROI, eli Social Return On Investment. Ja tämä onkin hieman kinkkisempi asia mittaroida. Tätä mittaristoa käytetään ennen kaikkea järjestökentällä. Yhteiskunnallisen lisäarvon mittaroiminen on hankalaa, eikä sille ole yhtä ja oikeaa tapaa.

Arvotamme niin eri asioita, jotta aidosti merkityksellisien mittareiden löytäminen voi olla vähintäänkin haastavaa ja varmasti aina vähintäänkin kiisteltävissä. Mutta joitain mallinnuksia on pyritty tekemään ja minä ainakin mielelläni näen jotain kasvun / vaikuttavuuden mittaroinnin virityksiä jokaisella organisaatiolla, jos ei muuten, niin omaa toimintaa ohjaamassa ja yhteisöjen strategisia tavoitteita tukemassa.

Mittarointi, myös sosiaalisen vaikuttavuuden mittarointi, antaa toimijasta uskottavamman ja tavoitteellisemman kuvan. Viestii tahtotilasta vaikuttaa yhteisöön ja olla sosiaalisesti merkityksellinen.

UEFA on saanut aikaiseksi laskelman, jonka mukaan jalkapallo itsessään tuo miljardeja lisäarvoa yhteiskuntaan Euroopan laajuisesti. Suomessa on laskettu saatavan 770 MEUR sosiaalinen hyöty jalkapallosta. Samoilla mittareilla KuPS on laskenut vuosittaisen maakunnallisen hyödyn olevan 12,9mEUR. Melkoisia lukuja.

Tulevaisuuden rakentaminen ja yhteisöllisyys

Minulle kunta on ennen kaikkea välittävä ja kehittyvä yhteisö. Ei byrokraattinen rakenne, vaan arkinen mielenmaisema, jonka väreihin voi itse vaikuttaa – kaameaa potaskaa kirjoittaa, mutta kantavana ajatuksena mielestäni hyvä. Tämän tasapainona pitää päättäjänä olla hyvin realistinen käsitys siitä, mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Tulee omata pitkäjänteinen näkemys siitä, mihin ollaan menossa ja miten haluaa edistää tätä tavoitetta.

Päättäjänä en suostu menemään pelkällä tunteella. Minulle vastuunkanto on sitä, että osaan perustella itselleni päätöksen myös talouden kannalta. Kovat päätökset vaativat myös vakuuttavia perusteluja. Kuopion talous on siinä pisteessä, yli 10mEUR alijäämäinen, että meillä ei oikeasti ole rahaa investoida juuri mihinkään. Ja kuitenkin – ongelma ei ole niinkään investoinnit, vaan kunnan rakenteet. Ja jos ei investoi, ei voi kasvaa.

Kuopion strategia painottaa vahvasti arjen rikkautta ja nostaa useassa kohdassa esille kasvua ja elinvoimaa. Nämä ovat paitsi kaavoituksen asioita, myös paljon immateriaalisia asioita – niitä juttuja, joista meidät tunnetaan ja jotka tuntuu. Asuntoja ja teollisuusalueita kaavoitettaessa on helppo odottaa ja laskeakin jonkinasteista ROI:ta. Jalkapallostadionin ja muiden sosiaalisten investointien voidaan laskea tuovan matkailutuloja, nostavan vetovoimaa ja luovan yhteisöllisyyttä. Ja tämän takia kysymys on hankala – kyseessä on pitkälti mielipide, ei fakta.

Yhteisöllisyys on niin arvokasta, ettei sitä voi mittaroida – vai voiko?

Voiko innon lapsen silmissä laittaa mihinkään mittareihin? Haluammeko miettiä miehisten halausten ja liikutuksen tuoman kostuneen silmäkulman arvoa rahallisesti? Tai laskea euroja niille kohtaamisille, joita välitauon aikana tuopin äärellä koemme? Sitä yhteisöllisyyden tunnetta kun Kalpan Ukko alkaa soimaan. Emme. Mutta hyvä on yrittää. Vaikka yhteisöllisyys onkin mittaamattoman arvokasta, kannattaa sitä kuitenkin yrittää todentaa.

Ja siksi minä pyörittelen tätä SROI-asiaa. Tänään tuli hyvä avaus alueemme joukkueilta nimenomaan yhteisön vastuun ja kehittämisen näkökulmasta. ”Ottelun ratkaisun hetket ovat nyt käsillä – vielä jaksaa painaa!” -teemalla tehtävä tsemppikampanja on varmasti sitä, mitä me kaikki tarvitsemme tässä hämmentävässä ajassa.

Kampanjan videossa Kalpan Tommi Jokinen kiittää, “kun jaksat näitä outoja aikoja”. Varmasti tärkeä viesti meille kaikille, mutta erityisesti niille lapsille ja nuorille, perheille ja faneille, jotka odottavat into piukassa, että pääsisivät kokemaan tunteita katsomoissa – yhdessä.

Tämän kampanjan tyyliset vedot ovat niitä asioita, jotka saavat ainakin minun mielessäni investoinnin vaikkapa siihen paljon puhuttuun stadioniin vaikuttamaan aina vähän viisaammalta. Sosiaalinen vastuu ei nimittäin ole pieni vastuu kantaa.

Tässäpä teille savolainen blogikirjoitus. Osallistu keskusteluun padlet-seinällä 👉 https://padlet.com/miiaef/blogit

Pohtivin terveisin, Miia Eskelinen-Fingerroos

Kirjoittaja on kokoomuslainen arjen anarkisti, Kuopion kaupunginhallituksen jäsen, lähidemokratiaintoilija ja vapauden suuri rakastaja

Jaa kirjoitus:

leave a comment